Päivän muisto 5.7. Neljä vuotta sitten Trans-Siperiani-reissuni oli edennyt jo kolmanteen päiväänsä. Itse Siperian oppiin pääsy antoi kuitenkin vielä odottaa, sillä matkan ensimmäiset neljää päivää vietin Pietarissa. Heinäkuun viidentenä ohjelmassa oli muun muassa Pietari-Paavalin linnoitukseen tutustuminen. Talvipalatsin vastarannalla sijaitseva linnoitus on Pietarin vanhin osa: kaupunki sai alkunsa sen rakentamisesta vuonna 1703. Linnoituksen ensimmäinen versio rakennettiin…
Päivän muisto 4.7. Matkamuistojeni kannalta heinäkuun ensimmäiset päivät tarkoittavat suuria alkuja. Eilen tuli kuluneeksi neljä vuotta Trans-Siperian-matkani aloittamisesta, ja kolme vuotta sitten heinäkuun neljäntenä matkasin ensimmäistä kertaa Gdanskiin. Puolan tunnetuin satamakaupunki sai kunnian toimia ensietappina omatoimiselle kiertomatkalle, jota kutsun nimellä Gdanskista Dubrovnikiin. Gdanskissa tapasin Suomesta Puolaan lentäneen tyttöystäväni. Vietimme päivän kaupungissa, ja ohjelmamme koostui perusnähtävyyksien…
Neljä vuotta sitten seisoin Helsingin rautatieaseman laiturilla videokameran käydessä ja annoin nauhalle spontaanin puheenpätkän tulevasta. Olin lähdössä elämäni suurimmalle seikkailulle: kuukauden mittaiselle junamatkalle Venäjän halki Mongoliaan. Allegro ei ollut vielä vuonna 2009 käytössä, joten kiskot veivät Pietariin Repinillä, silloisella Venäjän rautatieyhtiön Helsingin-junalla. Matka kesti viisi ja puoli tuntia. Venäläinen juna mahdollisti ikään kuin varaslähdön Trans-Siperian…
Päivän muisto 2.7. Kaksi vuotta sitten kiinnitin Helsingin yössä ohikulkijoiden huomion, kun käppäilin kohti Kauppatoria kädessäni Stockmannin muovipussiin paketoituja vihtoja. Eräs nuori nainen pysäytti minut ja halusi tietää, olinko todella ostanut vihdat Stockmannilta. Valitettavasti jouduin tuottamaan pettymyksen. Vihdat olivat siis peräisin jostakin muualta kuin Stockalta, mutta kuinka kummassa päädyin kuljeskelemaan niiden kanssa Stadin yöhön? Selityksenä…
Päivän muisto 26.6. Kolme vuotta sitten söin kuvan lounaan eräässä Poznanin maitobaarissa. Maitobaarit eli bar mlecznyt ovat halvin tapa syödä Puolassa. Maitobaareja perustettiin kommunismin aikana edullisiksi lounasravintoloiksi kansalaisille, ja niitä on edelleen jäljellä jonkin verran. Turistitkin ovat tervetulleita aterioimaan ja kokemaan samalla tuulahduksen menneiltä vuosikymmeniltä. Asiointikokemukseen kuuluu, että kassatädiltä on turha odottaa hymyä, puhumattakaan palvelusta…
Tässä postauksessa matkaan ajassa reilusti taaksepäin, nimittäin 10 vuoden takaiseen Englantiin, jossa olin EF:n abikielikurssilla 2.–22.6.2003. Tuon kurssin päättymisen kymmenvuotispäivä oli siis äskettäin. 10 vuodessa maailma on muuttunut paljon erityisesti tekniikan osalta. Kielikurssiporukassani esimerkiksi digikamera oli vain yhdellä, eikä kukaan kantanut läppäriä mukana. Blogeista ei ollut kuullut juuri kukaan, eikä älypuhelimia vielä ollut. Minä tosin…
Päivän muisto 27.6. Päivämäärälle 27.6. arkistoistani ei löytynyt varsinaista matkakuvaa, joten päätin ilahduttaa teitä hieman erilaisella kuvamuistolla. Matkaamme seuraavan kuvan siivellä vuoteen 2005 ja Linnanmäelle, jossa olin silloin kesätöissä. Kuvassa olen alle kaksikymppinen ja ensimmäisessä pidemmässä työsuhteessani. Linnanmäki oli ehdottomasti tärkein työpaikkani ennen viestintäalalle siirtymistäni, ja muistot kahdesta Lintsi-kesästäni ovat positiivisia. Mielestäni pelimyyjän työ oli sopivan…
Päivän muisto 26.6. ”Panu, sinä näytät ihan venäläiseltä!” huudahti baskilainen vaihtarikaverini Kristian, kun painoin neuvostoliittolaisen karvalakin päähäni Poznanin Proletaryat-pubissa 26.6.2010. Joku toinen suomalainen olisi voinut kommentista loukkaantua, mutta minä suhtauduin asiaan rennosti. Kuittasin, että sinähän, Kristian, varmasti tiedät, miltä venäläiset näyttävät. Vasta parikymppinen filologi oli ehtinyt kokea ikäisekseen paljon ja asua Puolan lisäksi niin Venäjällä kuin…
Päivän muisto 24.6. Kolme vuotta sitten Erasmus-vaihtoni Poznanissa oli päättymässä. Kurssit olivat jo loppuneet ja kokeet takanapäin. Minulla oli käytännössä vain aikaa eikä lainkaan velvollisuuksia. Vaihtoni viimeisistä päivistä muistankin päällimmäisenä uskomattoman vapauden tunteen sekä päälaelleen kääntyneen vuorokausirytmin. Silloisten kesäpäivien ohjelmani koostui lähinnä jalkapallon MM-kisojen katsomisesta, ulkona syömisestä sekä aamuyöhön venyneistä ”jatkoista”, usein jonkun läksiäisistä. Jos…
Vietin tämän juhannuksen Helsingin keskustassa. Illan ehdoton tähti oli matalalla loistanut ”superkuu”. Ilmiö aiheutuu silloin, kun Kuu on hetkellisesti radallaan lyhimmän mahdollisen etäisyyden päässä Maasta. Yleensä superkuu näyttäytyy kerran vuodessa, ja tänä vuonna ajankohdaksi valikoitui sopivasti juhannus. Lähes yöttömänä yönä Kuuta ei voinut yksinkertaisesti olla huomaamatta: se tuntui seuraavan meitä juhannuksenviettäjiä kaikkialle, kuten seuraavat kuvat…
Aloitan hieman epäkorrektisti viittaamalla suoraan otsikkoon: Funikulaari? Mikä ihme se on? Funikulaari tarkoittaa kiskoköysirataa eli vaijereiden varassa kohoavaa rautatietä, jota käytetään jyrkillä rinteillä. Moni tuntenee laitteen Budapestistä, jossa sellainen kuljettaa ihmisiä Budan linnakukkulalle. Vastaava rata löytyy myös Kaunasista, ja se on palvellut kaupungin asukkaita jo vuodesta 1931. Funikulaarilla huristelu kuuluu Kaunasin-kävijän ehdottomiin elämyksiin, ja laite…