Ensikosketukseni venäläiseen kulttuuriin sain lapsuudenkodissani asustaneelta maatuskalta. Isovanhempani olivat käyneet Neuvostoliitossa ja tuoneet perheelleni matkamuiston, josta arvelivat lapsenlapsienkin pitävän. Ja kyllähän minä ja kolme sisarustani maatuskasta tykkäsimmekin: vähän väliä ”puinen mummo tyttärineen” haettiin hyllystä leikkeihin, joissa ei kaihdettu koviakaan otteita. Ihme kyllä en muista maatuskamme koskaan vahingoittuneen. Sen kohtaloksi koitui vasta katoaminen muuton yhteydessä vuosia myöhemmin.
Kahdella Venäjän-matkallani 2009 en vielä ajatellut maatuskaa matkamuistoksi, mutta parin viikon takaisella Pietarin-risteilymatkalla maatuska nousi ostoslistani kärkeen. Päätin hankkia yksilön, joka muistuttaisi mahdollisimman paljon lapsuudenkotini maatuskaa. Viime maaliskuussa tulin ensikertaa isäksi ja haluan antaa tyttärelleni Venäjästä vastaavan maistiaisen, jonka itse aikanani sain.
Etsimisoperaation pääsin aloittamaan heti satamassa. Terminaalin matkamuistomyymälä suorastaan pullisteli maatuskoja, Venäjän todellisia käyntikortteja, joita on valmistettu käsityönä vuodesta 1890 lähtien. Japanilaisesta fukuruma-lelusta innoituksensa saanut maatuska on itse asiassa yllättävän nuori keksintö. Se ei siis edusta ikivanhaa venäläistä perinnettä, toisin kuin usein luullaan. Seuraava video antaa käsityksen terminaalikaupan valtavasta valikoimasta.
Pientä kiirettä kun oli, päätin sataman hyvästä valikoimasta huolimatta lykätä ostopäätöstä myöhemmäksi. Heti satamasta starttasimme nähtävyyskiertoajelulle, jonka yhteydessä pysähdyimme Red October -matkamuistomyymälässä. Paikan maatuskavalikoima teki vaikutuksen. Välittömästi silmiini osui samaa klassista tyyliä edustanut maatuska kuin lapsuudenkotini yksilö. Tuote lähti mukaani 16 euron hintaan. Maksoin reilun euron senttiä kohti, sillä ostamani maatuska on noin 15 senttiä pitkä.
Kotona parin kuukauden ikäinen tyttäreni katseli jo kiinnostuneena puunukkea. Saa nähdä, minkälaisia tulkintoja hän vielä tekee maatuskan symboliikasta. Esineenhän voi ajatella viittaavan esimerkiksi sukupolvien jatkumoon taikka tietoisuuden eri tasoihin – eivätkä nämä tulkintamallit kuin vasta raapaise pintaa niistä selityksistä, joita maatuskan olemukseen on aikojen saatossa liitetty.
Lopuksi kerrottakoon triviana, että suomen kielen nimitys maatuska on siinä mielessä virheellinen, että se tulee venäjän kielen äiti-sanan hellittelymuodosta, jolla ei venäjässä koskaan viitata puunukkeen. Venäjällä maatuska tunnetaan nimellä matrjoška, joka tarkoittaa ’emäntää’ tai ’pikku äitiä’.
Maatuska-tietojen lähteenä Opas venäläisyyteen. Kirjoitus on toteutettu yhteistyössä St. Peter Linen kanssa. Osallistuin toukokuussa yhtiön tarjoamalle lehdistömatkalle.
Panun matkat 
Oli ihana ajatus jatkaa perinnettä ja viedä maatuska tyttärelle. Ja aivan mainio video, näitä lisää! (:
Kiitos, videomatskusta tuli ihan kohtuullista. Leikkelen lisää pätkiä tulevien postausten yhteyteen. 🙂
Maatuskat on kyllä ihan supereita! Mää sain joskus lapsena kummeilta semmoisen lahjaksi,ja se oli kyllä kans tuommoinen tosi perinteinen, ja myös hukassa. Onneksi 15-vuotiaana venäläisiltä kavereilta saatu maatuska on onneksi edelleen tallessa, ja se on sen verran koristeellinen, että kunhan saadaan tätä uutta kotia vähän laitettua niin voi olla että se eksyy myös esille. 🙂
Vau, mahtavaa! Paraatipaikalle vain. 🙂
Maatuskat on tosi hauskoja 🙂 Alkoi ihan kiinnostaa enempi tuo niiden symboliikka ja alkuperä…
Kannattaa vilkaista vaikka ensialkuun maatuska-sivut Opas venäläisyyteen -teoksesta. Ja englanniksi löytyy myös aika paljon sivuja aiheesta.