Kirjoitin viime syksynä kaksiosaisen postaussarjan Kun syksy on parhaimmillaan, jossa esittelin silloin upouudella Lumia 1020:lla tallentamaani syksyn väriloistoa. Nyt päätin jatkaa tuota sarjaa, sillä tänään oli mielestäni kuluvan syksyn toistaiseksi hienoin päivä. Iltapäivällä kävelin pitkän tovin Helsingin Herttoniemen kallioilla ja rannoilla. Kaikki tuntui niin täydelliseltä: alueella sai liikkua rauhassa, lämpötila oli juuri sopiva – ja valo ja värit hellivät silmää. Kyllä hienoimpina päivinään syksy on vuodenajoista parhain.
Yleisestikin fiilikseni on poikkeuksellisen korkealla. Valmistuminen yliopistosta lähestyy, Puola kutsuu parin päivän päästä ja myöhemmin tänä vuonna Saksa. Puolaan matkaan yksin, mutta Saksan-reissusta tulee nyt puolivuotiaan tyttäreni ensimmäinen ulkomaanmatka. Finnlinesin Finnladyn kyytiin nousemme siis koko perheen voimin.
Ja perheestä puheen ollen: Kaikkein parasta tässä syksyssä on ollut tyttäreni kanssa viettämäni aika. Hän jo konttaa, istuu, ääntelee monin tavoin ja syö erilaisia ruokia. Hetket hänen kanssaan ovat yllättäviä ja innostavia. On uskomatonta, miten hän tuntuu kehittyvän ja oppivan uusia asioita päivittäin. Ällistyttävintä on kuitenkin ajatella, miten minusta on tullut minä ja miten oma toimintani väistämättä vaikuttaa tyttäreni elämään.
Panun matkat 