Hämmästys, innostus, ihastus ja ällistys. Kolmas käyntikerta nosti rakkauteni Pietariin uudelle tasolle; tuntui kuin olisin löytänyt kadoksissa olleen ystävän. Sitten edellisen visiittini olin vieraillut niin monessa muussa kaupungissa, että Pietarin lumo oli päässyt mielessäni hieman haalistumaan. En vain muistanut, miten maagisen matkakokemuksen synnyttävät kultaiset kupolit, uusklassiset rakennukset ja leveä Neva siltoineen.
Pietarin kauneutta korosti aurinkoinen sää. Tuuria oli selvästi matkassa, sillä reissua edeltäneet päivät olivat olleet kylmiä ja sateisia. Aurinko kuitenkin palasi näkyviin heti laivan irrotessa satamasta ja paistoi upeasti pilvien takaa. Kyllä kelpasi kuvata kannella muun muassa lintuja.
M/S Princess Maria osoittautui siistiksi alukseksi. Erityisesti kaikki yleiset tilat – baarit, ravintolat ja liikuntapaikat – olivat hyvässä kunnossa. Hyttikin oli puhdas, mutta kuluneisuuden huomasi selvästi. Aiemmin muilla reiteillä palvellut Mariahan on rakennettu jo vuonna 1981.
Buffet-ruokailuun fiilistä toi – mikäpä muukaan kuin – votkasnapsi.
Aamulla merimaisemissa riitti ällisteltävää. Pietarin valtava satama-alue vyörytti esiin yksityiskohtia yksityiskohtien jälkeen.
Pietariin päästyämme ryhmämme teki nähtävyyskierroksen bussilla. Pysähdyimme muun muassa Verikirkolla ja Red October -matkamuistomyymälässä, josta kerron lisää toisessa postauksessa.
Lisämaustetta Pietari-päivään toivat voitonpäivän juhlallisuuksien valmistelut. Sotilaat marssivat kaduilla ja Neuvostoliiton symbolit koristivat rakennuksia ja lyhtypylväitä.
Lopuksi ehdin kiertää keskustaa jalan kahden muun lehdistömatkalle osallistuneen matkabloggaajan – Kaukokaipuun Marinellan ja Curious Feetin Teean – kanssa. Triomme napsi ties kuinka monta sataa kuvaa samalla, kun otimme haltuun Pietarin keskeisiä huudeja.
Valitettavasti metroasemat jäivät ennakkosuunnitelmista huolimatta kuvaamatta. Aikaa päiväreissulla on kuitenkin varsin rajoitetusti. Korvaavaksi ohjelmaksi löytyi käynti koollaan ja kauneudellaan ällistyttävässä Iisakin kirkossa, jonka edestä lähtevät St. Peter Linen sataman ja keskustan väliä kulkevat shuttle-bussit.
Pietari-postaukseni jatkuvat myöhemmin tämän pienen alkupalan eli zakuskan jälkeen. Nyt puhutaan aika monen ruokalajin menusta, sillä kokkimme keräsi matkalla paljon inspiraatiota. Pysykäähän siis pöydän ääressä!
Kirjoitus on toteutettu yhteistyössä St. Peter Linen kanssa. Osallistuin toukokuussa yhtiön tarjoamalle lehdistömatkalle.
Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursdayta, jonka tarkoituksena on koota yhteen Instagram-matkakuvia ja niihin liittyviä tarinoita. Suomessa vetovastuussa ovat Destination Unknownin Satu, Kaukokaipuun Nella ja Running With Wild Horsesin Veera. Minut löytää Instagramista nimellä lepanu.
Panun matkat 
Pietarissa olisi kyllä hieno päästä käymään, olen seikkaillut Venäjällä lähinnä siellä Kaukasuksen vuoristossa ja pikaisesti Moskovassa myös. Pöydän ääressä pysytään ja odottelen mielenkiinnolla lisäkuulumisia! 🙂
Hyvä, ei minun raflastani niin vain poistutakaan! Suosittelen Pietaria, ällistyttävän hieno kaupunki. Pietari on kyllä kovin erilainen kuin Moskova. Joka tapauksessa kummatkin ovat vaikuttavia.
Todella hienoja ja hauskoja kuvia tulitkin ottaneeksi! Tosiaan vaikka siitä omasta ensimmäisestä pikavisiitistä on vain 1,5 vuotta niin kyllä vain Pietari näytti paljon kauniimmalta kun aurinko paistoi ja lämmitti ja rakennusten värit pääsivät kauniisti esille.
Kyllä! Sää vaikuttaa näköjään paljon siihen, miten Pietarin kokee.
Ketkä löysi shuttlen, ketkä ei.. 😀 Kiitos aivan ihanan ikimuistoisesta ja hauskasta matkaseurasta! Upeita kuvia oot oottanut ja odotan innola jatkoa. (: Kiitos myös Teealle, meillä on mahti tiimi!
Kiitos! Me oltiin kyllä huolissamme siitä, minne oikein jäitte, mutta pääasia on, että selvittiin kaikki takaisin botskille. 🙂 Ties vaikka joskus valloitettaisiin jotain muutakin kohdetta kimpassa…
Mahtavia kuvia! Pietariin olisi kiva päästä fiilistelemään. Vaikuttaa siltä, että teillä oli huippureissu 🙂
Kiitos! Kyllä oli huiman hyvä reissu meillä, ja suosittelen Pietaria lämpimästi. Niin uskomaton kaupunki se on.
Mulla on Pietari vielä kokematta, mutta se on varmasti listalla joku päivä. Varsinkin, kun lähipiiristäni kaksikin henkilöä yrittää houkutella minua matkaseurakseen kyseiseen kaupunkiin 🙂 Näyttää kyllä todella kauniille näiden sun instakuvien perusteella!
Kauniista kaupungista syntyy kauniita kuvia! Sinne sitten vain, kun kerta on jo reissuseuraakin valmiina. 🙂
Upeita kuvia joista välittyy kyllä hyvä fiilis! Minäkin jään innolla odottamaan jatkoa Pietari-seikkailulle 🙂
Kiitos! Tällä viikolla tulee lisää juttua. 😉
Näissä idän maissa on vain sitä jotain, ihana tunnelma 🙂 Pietarissa en ole valitettavasti koskaan vieraillut, mikä on erittäin hölmöä sillä sinne on Suomesta kuitnekin niin lyhyt matka. Lisää juttuja odotellen!
Itä on aina parhautta. 🙂 Viisumivaatimushan estää tehokkaasti suomalaisten Pietari-matkailua. Nyt ovat onneksi tulleet nämä risteilyt tuskaa helpottamaan. Olen usein ajatellut, että jos viisumia ei tarvitsisi, ramppaisin varmasti useamman kerran vuodessa Pietarissa.
Tosi inspiroivaa tekstiä! Jään ehdottomasti tähän raflaan pidemmäksikin aikaa. Teillä kaikilla on ollut kiintoisia juttuja Pietarista. 🙂 Ja jälleen taon päätäni täällä seinään – miksi miksi oi miksi en ole ottanut tuota kaupunkia haltuun jo noin tsiljoonaan kertaan, vaikka se on ihan tossa naapurissa?
Kiitos, mukava kuulla, että teksti toimii. 🙂 Ja aika moni suomalainen taitaa muuten miettiä tuota samaa tutustuttuaan Pietariin.