Siirsin lokakuussa peruuntuneen Saksan-laivamatkan marraskuun toiseksi viimeiselle viikolle ja vietin perheeni kanssa Lyypekissä mukavat neljä päivää. Matkan ajoitus ei ollut siinä mielessä optimaalinen, että joulumarkkinat olivat vasta rakenteilla. Sain kuitenkin hyvää esimakua siitä, miltä jouluisessa Lyypekissä näyttää ja tuntuu.
Katukuvasta huomasi selvästi, että turismin suhteen elettiin välikautta. Matkailijoita ei juuri näkynyt, mutta joulumarkkinoiden auettua tilanne on varmasti toinen. Itse asiassa yritin alun perin muuttaa matkan joulutorireissuksi, mutta majoitus joulu-Lyypekissä oli niin varattua, että vaakani kallistui marraskuulle.
Lyypekissä jouluvalojen ja -kojujen määrä lisääntyi päivä päivältä. Jouluvaloja ripotellaan kaikissa kaupungeissa eri alueille, mutta aikaisemmin en ollut törmännyt konseptiin, jossa myös joulutorit hajautetaan eri paikkoihin. Lyypekissä noteraasin kolme eri joulutorien rakennuskohdetta.
Ensimmäisenä huomion vei Lyypekin ykkösnähtävyyksiin lukeutuvan kaupungintalon joulutori. 1200–1400-luvuilla rakennettu kaupungintalo koostuu useista eri rakennuksista, ja kompleksin keskelle jää Lyypekin joulusydämenä sykkivä tori. Matkani aikana kojut ja valot saatiin jo paikalleen, mutta luonnollisesti kokematta jäivät torin tarjonta ja tunnelma.
Kaupungintaloa vastapäätä sijaitsee marsipaanipääkaupunkina tunnetun Lyypekin kuuluisin kahvila-myymälä: Niedereggerin marsipaanimaailma, jossa asiakaskokemus oli jo täyttä joulua. Myymälässä jouluvalot ja -koristeet loistivat kilpaa keskenään, ja kahvilassa kahvin ja kakkujen laatu ilahduttivat. Mukava yllätys oli myös maailmanlaajuisestikin tunnetun kahvilan edullinen hintataso: musta kahvi kustansi reilu kaksi euroa ja kakkupala hieman yli kolme.
Toinen merkittävä joulualue löytyi Kobergin aukiolta, jonne oli nousemassa joulutivoli. Ajatellessani, että maailmanpyörästä olisi varmasti mukava katsella historiallisten rakennusten välkehtiviä jouluvaloja, matkasin muistoissani Dresdeniin, jossa koin saksalaisen tivolin neljä vuotta sitten. Nuo muistot mielessäni katselin Kobergin torin kuuluisia nähtävyyksiä: 1300-lukulaista täysgoottilaista tyyliä edustavaa sairaalaa, joka oli harmillisesti julkisivuremontissa, sekä Pyhän Jakobin kirkkoa, yhtä seitsemän tornin kaupunkina tunnetun Lyypekin symboleista.
Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpinä joulukojuja näytti nousevan myös Travejoen rantaan, seitsemän tornin katseen alle. Iltaisella kuvauskävelyllä ajattelin, että Saksaan on vielä joskus päästävä oikealle joulutorimatkalle!
Lisätietoa Lyypekin joulumarkkinoista voit lukea muun muassa kaupungin omilta matkailusivuilta.
Tämä postaus on osa joka kuun ensimmäinen torstai vietettävää Instagram Travel Thursday -kampanjaa. Sen ideaan ja sääntöihin voit tutustua suomalaisten emoblogien kautta, joita ovat Kaukokaipuu, Destination Unknown ja Wanderlust Expert. Kuka tahansa voi jakaa sosiaalisen median kanaviin #igtravelthursday-tunnisteella tägättyjä valokuvia. Jos osallistut blogikirjoituksella, linkkaa postauksesi yhden suomalaisen järjestäjän blogiin. Minut löydät Instagramista nimimerkillä @lepanu.
Panun matkat 
Mahtavaa joulutunnelmaa, kyllä ne saksalaiset osaa. Me käytiin pari vuotta sitten Berliinissä marraskuun lopulla ja kieltämättä vähän harmitti, kun oli ihan hilkulla että oltais päästy oikeasti osallisiksi toreista. Noh, ei maha mittään ja jäipähän jotain myös seuraavalle kerralle!
Ahhah, sama juttu teillä siis! Mulla on muuten käynyt sama Varsovan kanssa: olen aina ollut liikkeellä joko hieman liian aikaisin taikka liian myöhään.
Ihanan jouluista vaikka vasta tekeillä olikin! Tallinna on ainoa paikka jossa joulun aikaan olen ollut, olisi kiva kokea joku saksalainen tai unkarilainen joulutori, niistä kuulee aina paljon positiivista. 🙂
Mulla on kokemuksia Puolasta – https://panunmatkat.com/2011/12/20/puolanjoulutori/ – sekä Tallinnasta. Puolassa oli ihan jees, ja itse asiassa Tallinnan tori on varsin hyvä ja näyttävä, mutta ehdottomasti on joskus päästävä Saksaan tai muualla hakemaan erilaisia kokemuksia minunkin!
Hienoja tunnelmakuvia!
Kiitos Tiina!
Välikausimatkailu on mielestäni ihan parasta, vaikka Saksassa olisi varmasti ollut hienoa nähdä nuo joulumarkkinat. Meillä on kotona niin ei-jouluisen näköistä että näitä kuvia katsoessa muistui mieleen se, että voisi muutaman joulutähden (Norjassa siis lamppumallisia) laittaa edes ikkunoihin roikkumaan ja tuomana vähän lisää valoa…. 🙂
Itse asiassa monet munkin parhaista matkakokemuksista ovat välikausilta. 🙂 Nyt oli kuitenkin aavistuksen tylsää seurata joulutorien rakentamista, kun tiesi niiden aukeavan seuraavalla viikolla, jolloin oma loma olisi jo ohi. Toisaalta kaupungissa ei ollut nyt paljoa matkailijoita, ja hotellikin oli niin tyhjä, että aikainen sisäänkirjautuminen ja myöhäinen uloskirjautuminen onnistuivat ongelmitta.
Taisitte tosiaan olla viikkoa liian aikaisin. Itsenäisyyspäivän tienoilla Münchenissä ja Ingolstadtissa olivat joulumarkkinat täydessä käynnissä pari vuotta sitten. Toreja oli Münchenissä myös useita, pikkukaupungissa tietty vain yksi.
Joo, juurikin viikkoa liian aikaisin. Tiedettiin kyllä varatessa, mutta majoitustilanne oli tosiaan semmoinen, että näin oli tehtävä.
Voihan Lyypekki, on se vaan ihana!
Marsipaanikauppa herättää muistoja – isälläni oli saksalaisia liikekumppaneita kun olin lapsi ja saimme aina kotiin kasoittain juuri tuota marsipaania. Eikä kukaan meistä lapsista oikein pitänyt marsipaanista :-(. Ehkä nuo lapsuuden makumuistot säilyvät niin hyvässä kuin pahassa!
En minäkään pitänyt marsipaanista lapsena (enkä ole tainnut törmätä yhteenkään lapseen, joka pitäisi :D), mutta nykyään kyllä maittaa hyvin. Erityisesti paikan nimikkomarsipaanikakku oli mahtavan hyvää!
Oi, hienoja kuvia! Täällä oli vähän sama tilanne – jouluinen Lyypekki olisi kiinnostanut, mutta vierailulle tuli lähdettyä kuitenkin jo marraskuun alussa. Olihan tuo silti mukavan tunnelmallinen kaupunki, etenkin pimeällä 🙂
Ai säkin olet hiljattain käynyt Lyypekissä? Siistiä! Ja kyllä, pidin kaupungin tunnelmasta.