Maailmalla olen majoittunut niin kavereiden sohvilla, yöjunissa kuin viiden tähden hotelleissa. Mutta mitkä yöpymispaikat ovat jääneet erikoisimpina mieleeni?
1. Kahdeksan jurttayötä Mongoliassa
Mieleenpainuvimpia matkakokemuksia listatessani Mongolia tuppaa aina nousemaan kärkeen, eikä majoitus muodosta poikkeusta. Vuonna 2009 kiersin Gobia yhdeksän päivän ajan UB Guest Housen järjestämällä retkellä ja yövyin kahdeksan yötä jurtissa. Jokainen jurtta oli luonnollisesti yksilö, mutta sisustuskaava oli aina sama: yksinkertaiset puu- tai metallirunkoiset sängyt värikkäillä peitteillä, kamiina keskellä, vieressä pöytä ja lattialla sekalainen seurue mattoja. Jurttien alkukantaisuus kiehtoi ihmeellisellä tavalla, eikä moderneja mukavuuksia kaivannut. Valaistus oli sen verran heikko, että pimeän tullessa ei tehnyt mieli valvoa kuten kaupungissa, vaan yöunet alkoivat heti seurata luonnon rytmiä.
Jurtat olivat aina siistejä, mutta yksi ötökkäyllätys ja pari eläinkommellusta mahtui matkaan. Eräässä jurtassa alkoi pimeän tullen tippua mustia kovakuoriaisia katosta. Ja niitähän riitti! Listin mokomia kymmenittäin ja jouduin myös häätämään hiiren pois samaisesta jurtasta. Toisessa paikassa taas utelias mutta säyseä pässi tunki jatkuvasti jurttaan sisään. Tämän kaverin karkottaminen oli jo sen verran hankalaa, että isännät saivat lopulta houkutella sen kauemmas arolle. Olisikin ollut outoa, jos kaikki kahdeksan yötä autiomaassa olisivat sujuneet ilman eläinmaailman yllätyksiä!
2. Parveke Sarajevossa
Kun opiskelijavaihtoni päättyi Poznanissa kesä-heinäkuun taitteessa 2010, suuntasin kuukauden kestäneelle kotimatkalle, joka vei maanteitse Gdanskista Dubrovnikiin. Gdanskissa tapasin matkakaveriksi lentäneen vaimoni, ja kuukauden aikana yövyimme monenmoisessa paikassa. Erityisesti mieleeni jäi majoitus parvekkeella Sarajevossa. Parveke valikoitui nukkumapaikaksi, koska Sarajevossa majoituimme paikallisten koteihin. Tämä taas juonsi juurensa siihen, että Serbian ja Bosnian etapit taitoimme AEGEE-järjestön kesäyliopisto-osallistujina. Kämpässä tuli sen verran ahdasta, että tarjouduimme vapaaehtoisesti nukkumaan lasitetulla parvekkeella. Lämpiminä kesäöinä kelpasi, mutta pidemmällä aikavälillä aamuinen liikenteen jyly olisi alkanut käydä terveyden päälle. Triviana mainittakoon, että talo nautti yksityisistä vartiointijärjestelyistä, sillä eräs asukkaista oli merkittävä paikallinen poliitikko.
3. Parakkimajatalo Baikaljärven Olkhon-saarella
Trans-Siperian yhteydessä 2009 yövyin useamman yön Baikaljärven Olkhon-saarella, jossa majoitusta tarjotaan erilaisissa puumökeissä. Olin jälleen matkassa AEGEE-järjestön kanssa, ja venäläiset järjestäjät olivat varanneet meille majoituksen perheomisteisesta, alkeellista leirikeskusta muistuttavasta paikasta. Perhe asui itse talossa, ja pihalle oli rakennettu parakkia muistuttava pitkä puurakennus, jossa oli useita neljän hengen huoneita. Nämä huoneet olivat oikeastaan vain neljä sänkyä ja pöytä ympäröitynä ohuella puuseinällä. Huoneeseen oli vedetty sähköt, mutta juoksevasta vedestä tai lämmityksestä oli turha haaveilla. Perhe tarjosi täysihoidon, ja ruokana nautimme päivittäin Baikalista pyydettyä omulia eri muodoissa. Iltaisin pääsimme banjaan, jonka jälkeen istuimme nuotion äärellä ällistyttävän kauniin itäisen tähtitaivaan alla. Kokemuksessa oli paljon samaa kuin askeettisessa suomalaisessa mökki- tai leirielämässä, mutta ympäristö oli kertaluokkaa eksoottisempi.
Seuraavat kuvat voit klikata auki galleriaksi ja saat näkyviin myös kuvatekstit.
4. ”Menneen maailman hostelli” Baikaljärvellä
Pysytään Baikalilla. Olkhon-saarelta lähdettyämme vietimme pari yötä Listvyankan pikkukaupungissa Baikalin rannalla. Olimme varanneet Listvyankasta hostellin, jota kuljettajamme ei kuitenkaan onnistunut yömyöhällä löytämään. Niinpä pysähdyimme sattumanvaraisesti valitulle majatalolle ja kysyimme majoitusta. Tilaa järjestyi, jäimme yöksi ja lopulta toiseksikin, vaikka rakennus oli vanha ja vailla mukavuuksia. Sänky oli kuitenkin ok, eikä ötökkäyllätyksiä tullut vastaan. Nukkumaolosuhteet olivat siis kunnossa, mutta pitkään paikassa ei olisi viihtynyt, sillä jopa juokseva vesi puuttui. Tarpeet tehtiin ränsistyneessä ulkohuussissa ja hampaat pestiin pihalla. Paikkaa pyöritti kultahampainen vanha mummo, jonka kanssa ei ollut yhteistä kieltä, mutta kaikki järjestyi.
5. Parhaat päivänsä nähnyt sohva Ljubljanassa
Opiskelijavaihtoni aikana tein pääsiäislomalla reilin Poznanista Saksan ja Itävallan kautta Sloveniaan. Ljubljanassa majoituin slovenialaisen Trans-Siperia-matkakaverini luona. Hän asui suuressa kimppakämpässä, joka oli yhdistetty kahdesta huoneistosta. Yhteisestä olohuoneesta löytyi minulle vuoteeksi kuvan sohva, joka oli nähnyt parhaat päivänsä aikoja sitten. Suoraan sanottuna odotin siistimpää sohvaa, mutta ihan hyvin tälläkin nukkui alkujärkytyksen jälkeen. Myöskään kämpän siisteydessä ei ollut valittamista, mutta asukkaiden tapa jättää asunnon ulko-ovi lukitsematta aiheutti hämmennystä. En ole koskaan törmännyt vastaavaan suuressa kaupungissa!
Panun matkat 
Mongolia ja jurtat kiinnostaisivat täälläkin! Ehkäpä vielä joskus… Omista kokemuksista erikoisemmasta päästä on varmaankin hiihtohissin turvaverkko, eräällä melontareissulla Ranskan Alpeilla. Aikamoinen yllätys oli se, että hiihtohissi olikin käytössä, ja seuraavana aamuna heräsimme siihen että hissin toimintaa alettiin testailemaan.. 🙂
Suosittelen kyllä lämpimästi Mongoliaa! Reissu vaatii vähän valmisteluja, mutta on sen arvoinen. 😉
Huh, mikä kokemus! Vaikea kuvitella…
Omalla kohdalla ei tarvinnut edes arpoa. Viime jouluna Jordanian Wadi Rumin autiomaan keskellä teltassa beduiini-isäntien vieraana. Yöllä lämpötila tippui johonkin varmaan viiden asteen alle, joten täkkejä sai kiskoa yhden jos toisenkin päälleen, kun mitään lämmitystä ei toki ollut.
Ja hieman samanlainen kokemus kuin mainitsit jurtista – kun aurinko laski, ei siinä enää paljon valvottu. Ja vastaavasti sitten aamulla auringon noustessa ylös.
Samalla kertaa myös yksi makeimmista matkakokemuksista, kun yöllä teltan edustalla tupakilla tuijottelin tähtitaivasta pitkään. Ei kuulu normaaleihin tapoihin tuollainen taivaalle tuijottelu, maisemien pitkä ihailu tms., mutta tuolla keskellä autiomaata (kun yhtäkään valosaasteen lähdettä ei 20km säteellä) sitä vasta tajusi miltä se tähtitaivas näyttää oikeasti. Niitä tähtiä nimittäin näki ensi kertaa aivan koko taivaan täydeltä.
Joo, minä myös äkkäsin ”oikean” tähtitaivaan lumon Trans-Siperian-matkallani juuri Mongoliassa ja Baikalilla. Harmi vain, että silloin ei vielä ollut tietotaitoa riittävästi kuvauksesta (eikä hyvää kameraa), että taivaan olisi saanut ikuistettua.
Ja varmasti mieluunpainuva kokemus tuo telttailu autiomaassa! Voin kuvitella…
Mahtava postaus – innostuin ihan muistelemaan erikoisia yopymispaikkoja! Myos mina olen saanut mahdollisuuden nukkua jurtassa Mongoliassa, meilla ei tosin mitaan hyonteisongelmia ollut… Paikallisten kautta majoittuminen Olkohn-saarella on varmasti ollut hauskaa. Itsekin pyrin aina paasemaan mahdollisimman lahelle maiden tapoja ja kulttuureita vierailemalla paikallisten luona – viimeksi tein niin Sri Lankalla osallistuttuani 14-vuotiaan tyton aikuistumisseremoniaan. Erikoisista yopymispaikoista taas tulee mieleen eras saari Kreikassa. Siella jouduin yopymaan satamassa valtavan betonipalan paalla taivasalla, koska myohaistyin aamuyon viimeisesta lautasta. 😀
Mukava kuulla, että postaus sai sinut muistelemaan. Ja ohhoh, onpa sullakin erikoisia kokemuksia! Kreikan tapaus kuulostaa todella hämmentävältä, mutta hyvä että selvisit siitä kunnialla. 🙂
Tein just yhden haasteen, missä kysyttiin erikoisinta heräämispaikkaa, mutta en keksinyt oikein mitään. Mun kaikki yöpymiset on ilmeisesti vaan hotelleissa tai festareilla teltasta. Ehkä joskus koen jotain extremeä!
Vastaava tilanne on varmasti useilla. Tavallisesti minäkin yövyn vain ”tylsästi” hotellissa. Nämä erikoisemmat kokemukset ovat tulleet luonteeltaan peruslomareissusta huomattavasti eroavilla matkoilla. Oikeastaan tunnen pientä haikeutta siitä, etten tiedä, onko tällaisia spessureissuja enää tulossa tulevaisuudessa vai olenko jatkossa aina vain tavallinen hotellissa asuva turisti. Se vaihtoehto vaikuttaa itse asiassa todennäköiseltä.
Mielenkiintoisia paikkoja, enkä yhtään ihmettele, että niistä moni sijoittuu Itä-Blokin alueelle. 🙂 Minulla mielenkiintoisimmat nukkumajärjestelyt ovat lähes aina olleet sohvasurffauskokemuksia, mutta niiden lisäksi mieleen on jäänyt yöpyminen ”ekokylässä” Senegalin Sine Saloume -suistoalueella. Lähdimme paikkaa kohti ilman varausta, koska puhelinyhteydet eivät olleet toimineet, ja läheisestä kylästä saimme erään ravintolan työntekijän vihdoin soittamaan ja kysymään, onko paikassa tilaa. Sitten matkattiin perille reittiä 2km kävely ruohikon lävitse – tunnin venematka pienellä pärisevällä perämoottorisella veneellä – 2km kävely 5-vuotiaan pojan opastamana saaren toiselle puolelle. Perillä majoituimme savimajoihin, joista toisessa lensi illalla lepakko, toisen seinä oli täynnä gekkoja, ”suihku” oli majan taakse vähän korkeammalle nostettu vesitankki, vessa ”huuhdeltiin” laittamalla vettä johonkin isoon hedelmänkuoreen ja dumppaamalla se pönttöön, ja yöunia vähän häiritsi jonkun elukan mölinä ihan majan ulkopuolella. Tähtitaivas oli kuitenkin upein, mitä olen ikinä nähnyt.
Sohvasurffaus voi varmasti tarjota vaikka mitä – ja kiitos Senegalin kertomuksesta! Hyvin mielenkiintoista. Alkeellisissa oloissa tähtitaivas on kyllä aina suurimpia nautintoja. Minäkin tosiaan vasta Baikalilla ja Mongoliassa opin, miltä tähtitaivaan kuuluu näyttää.
Olipa hauska postaus! 🙂
Mulle tuli näistä erikoisista yöpaikoista nyt kärkeen mieleen eräs yö Uudessa-Seelannissa. Alueella, jolla olimme, ei ollut lähettyvillä kohtuuhintaisia camping-alueita. Niinpä päädyttiin ajamaan vaan jonkun syrjäisen tien varteen ja yritettiin etsiä sieltä jotain metsätilkkuja, jolle pystyttää teltta. No, ei löytynyt, joten päädyttiin nukkumaan yö metsäautotielle pystytetyssä teltassa. Ei paljon sitä sepelitietä makuualusta pehmustanut, ja aamulla oli selkä suhteellisen jumissa…
Niin ja kerran oon nukkunut yhden yön Thaikuissa Koh Lipellä hylätyn rantabaarin baaritiskillä 😀
Hah, mitä kokemuksia! Varmasti ollut mahtia tuo baaritiskillä nukkuminen! Se on ihan sitä luokkaa, että voi kiikkustuolissa kertoilla jälkipolville, että ”kun minä olin nuori”…
No nimenomaan! 🙂
Hiukan vanhempana ”tieteenharjoittajana” (vai pitäisikö tässä kohtaa sanoa matkailunharjoittajana) ei ihan kovin eksoottisia yöpymispaikkoja ole osunut kohdalle, mutta yö Wadi Rumin beduiinileirissä voisi ”kelvata” tähän sarjaan.
Makedoniassa päädyimme kerran melkein yöpymään luolassa, mutta Makedonian poliisi sitten kuitenkin aamuyöstä pelasti meidät!
Ranskassa yhdessä linnahotellissa on myös tullut yövyttyä huoneessa, jonka varustuksiin ei kuulunut avainta – emme me niitä täällä tarvitse,sanoi hotellinpitäjä.
Niin, ja kaikenkaikkiaan kiva juttuidea, etenkin jos noita omituisempiakin paikkoja on kertynyt!
Hei, usean linkin vuoksi kommenttisi ei tullut heti näkyviin, vaan jouduin hyväksymään sen käsin. Ja hyvinkin varmasti sopii tuo beduiinileiri tähän sarjaan. Kiikkustuolin Matillahan on sama kokemus (ks. kommentti yllä). Ja kiinnostavia nuo muutkin kokemukset!
Hauska juttu todella! Ikä ja mukavuudenhalu minullakin esteenä yöpyä kovin erikoisesti. Telttailukin on jäänyt lapsuuteen ja safareille, joilla teltat aika erilaisia. Bratislavassa kuvittelimme majoittuvamme linnaan, joka oli kuvissa isolla, mutta majoitus olikin laiva, joka oli parkissa linnan alapuolella. Fiksumpi olisi tajunnut ”botellin” liittyvän jotenkin veneisiin…
Heh tuota Bratislavan-tapausta. Ja tosiaan kuten tuossa yllä kommentoinkin, pahoin pelkään, että myös mun osalta tällaiset kokemukset alkavat olla historiaa. Tietysti jos esim. Mongoliaan tulisi lähdettyä uudestaan tai muihin eksoottisiin kohteisiin, niin sitten asia on tietysti eri.
Hauska postaus! Äkkiä pohtimalla ei tule mieleen mitään kovin erikoista lentokenttäyöpymisiä ja Amsterdamin juna-aseman kylmää lattiaa lukuunottamatta. Mutta toisaalta sitten taas nukuttiin Australiassa puolisen vuotta pakettiautossa. Ehkä se kelpaa 😀 Meinasin aloittaa tämän vastauksen kirjoittamalla olevani mukavuudenhaluinen, mutta ehkä tuo pakettiautomajoitus olisi kumonnut sen…
Jooh, kyllä niissä olisi kieltämättä ollut pieni ristiriita. 😀 Aika pitkä aika muuten nukkua vain pakettiautossa. 😮
Mongolia ja jurtat haaveissa täällä edelleen! Oma ehkä erikoisin yöpymiskokemus tapahtui Myanmarissa, jossa sniikkasimme itsemme sisään suljetulle ja täysin autiolle sekä pimeälle lentokentälle yöksi. Dollarit oli loppu ja automaatteja ei missään, joten ei ollut hirveästi vaihtoehtoja 😀 Kyllä pelotti päädytäänkö putkaan vaiko ei… Onneksi ei vaan aamulla rinkkojen päältä herätessämme oli terminaalikin herännyt eloon. Aamupäivän lennolla matka sitten jatkui kohti muita maisemia.
Ohhoh, johan on ollut kokemus! Kiitos jakamisesta.
Nukuttiin me onneksi välillä myös ihan oikeissa sängyissä, kun toimimme talonvahteina muutamassa paikassa 🙂 Mutta noin yleisesti ottaen mä tykkäsin huomattavasti enemmän nukkua pakussa kuin hostelleissa muiden kanssa samassa huoneessa. Ehkä olen vähän outo 😀
Ihan mielettömältä näyttää ja kuulostaa tuo Mongolian jurttamajoitus! Minä oisin ehkä saanut pienen sätkyn katosta tippuvista kovakuoriaisista, nimim. tukkimiehentäi-kammoinen. Hämähäkit yms. menee mutta ei kovakuoriaiset! 😀 Mulla taitaa olla mielenkiintoisimpia majoituskokemuksia ne favelayöt mistä kirjottelinkin blogiin. Tykkään majotuksia etsiessä ja valikoidessa, että majapaikassa on vaikka ihan pienikin erikoinen juju, minkä vuoksi haluan juuri sinne. Mielellään kohtuullisen hinnan kanssa kuitenkin.
Ne oli mahtipostauksia ne favelat! Niin ainutlaatuisia kokemuksia…
Tääpäs oli supremielenkiintoinen postaus! On pitänyt kommentoida jo monta päivää ja nyt vasta sain aikaiseksi. Niin siistejä paikkoja, ja eikös noista kaikkein epämääräisimmistä paikoista tuu nimenomaan ne parhaat tarinat? 😀 Tosin ei varmaan ihan hirviänä sillä hetkellä koskaan naurata… Jurttayö on mun bucket listillä, pakko päästä vielä joskus!
Jooh, juuri noinhan se taitaa mennä, että mitä epämääräisempi mesta, sitä kiehtovampia juttuja siitä saa irti! Tietysti osasto ”täydelliset katastrofit” on erikseen, mutta oikeastaan sellaisia täys failureita ei ole (onneksi) tullut vastaan…
Myös Kustavissa voi yöpyä jurtassa, jos ei Mongolia pienen tyttären kanssa vielä ole ajankohtainen. Kustavi sopii hyvin perhematkailu kohteeksi ja olisi hauskaa lukea sun bloggausta myös sieltä 😊 http://www.lootholma.fi/fi/majoitus
Itse asiassa Kustavin-reissu oli lähellä toteutua viime kesänä. Mua pyydettiin mukaan bloggaajien järkkäämälle reissulle sinne, mutta en saanut päiviä sopimaan. Ehkä vielä joskus!