Erikoisimmat yöpymispaikkani, top 5

Maailmalla olen majoittunut niin kavereiden sohvilla, yöjunissa kuin viiden tähden hotelleissa. Mutta mitkä yöpymispaikat ovat jääneet erikoisimpina mieleeni?

Panu Lempiäinen

1. Kahdeksan jurttayötä Mongoliassa

Mieleenpainuvimpia matkakokemuksia listatessani Mongolia tuppaa aina nousemaan kärkeen, eikä majoitus muodosta poikkeusta. Vuonna 2009 kiersin Gobia yhdeksän päivän ajan UB Guest Housen järjestämällä retkellä ja yövyin kahdeksan yötä jurtissa. Jokainen jurtta oli luonnollisesti yksilö, mutta sisustuskaava oli aina sama: yksinkertaiset puu- tai metallirunkoiset sängyt värikkäillä peitteillä, kamiina keskellä, vieressä pöytä ja lattialla sekalainen seurue mattoja. Jurttien alkukantaisuus kiehtoi ihmeellisellä tavalla, eikä moderneja mukavuuksia kaivannut. Valaistus oli sen verran heikko, että pimeän tullessa ei tehnyt mieli valvoa kuten kaupungissa, vaan yöunet alkoivat heti seurata luonnon rytmiä.

Mongolia-jurtat-4
Mongolia-jurtta-2
Mongolia-jurtta-1
Mongolia-jurtta-3

Jurtat olivat aina siistejä, mutta yksi ötökkäyllätys ja pari eläinkommellusta mahtui matkaan. Eräässä jurtassa alkoi pimeän tullen tippua mustia kovakuoriaisia katosta. Ja niitähän riitti! Listin mokomia kymmenittäin ja jouduin myös häätämään hiiren pois samaisesta jurtasta. Toisessa paikassa taas utelias mutta säyseä pässi tunki jatkuvasti jurttaan sisään. Tämän kaverin karkottaminen oli jo sen verran hankalaa, että isännät saivat lopulta houkutella sen kauemmas arolle. Olisikin ollut outoa, jos kaikki kahdeksan yötä autiomaassa olisivat sujuneet ilman eläinmaailman yllätyksiä!

2. Parveke Sarajevossa

Kun opiskelijavaihtoni päättyi Poznanissa kesä-heinäkuun taitteessa 2010, suuntasin kuukauden kestäneelle kotimatkalle, joka vei maanteitse Gdanskista Dubrovnikiin. Gdanskissa tapasin matkakaveriksi lentäneen vaimoni, ja kuukauden aikana yövyimme monenmoisessa paikassa. Erityisesti mieleeni jäi majoitus parvekkeella Sarajevossa. Parveke valikoitui nukkumapaikaksi, koska Sarajevossa majoituimme paikallisten koteihin. Tämä taas juonsi juurensa siihen, että Serbian ja Bosnian etapit taitoimme AEGEE-järjestön kesäyliopisto-osallistujina. Kämpässä tuli sen verran ahdasta, että tarjouduimme vapaaehtoisesti nukkumaan lasitetulla parvekkeella. Lämpiminä kesäöinä kelpasi, mutta pidemmällä aikavälillä aamuinen liikenteen jyly olisi alkanut käydä terveyden päälle. Triviana mainittakoon, että talo nautti yksityisistä vartiointijärjestelyistä, sillä eräs asukkaista oli merkittävä paikallinen poliitikko.

 3. Parakkimajatalo Baikaljärven Olkhon-saarella

Trans-Siperian yhteydessä 2009 yövyin useamman yön Baikaljärven Olkhon-saarella, jossa majoitusta tarjotaan erilaisissa puumökeissä. Olin jälleen matkassa AEGEE-järjestön kanssa, ja venäläiset järjestäjät olivat varanneet meille majoituksen perheomisteisesta, alkeellista leirikeskusta muistuttavasta paikasta. Perhe asui itse talossa, ja pihalle oli rakennettu parakkia muistuttava pitkä puurakennus, jossa oli useita neljän hengen huoneita. Nämä huoneet olivat oikeastaan vain neljä sänkyä ja pöytä ympäröitynä ohuella puuseinällä. Huoneeseen oli vedetty sähköt, mutta juoksevasta vedestä tai lämmityksestä oli turha haaveilla. Perhe tarjosi täysihoidon, ja ruokana nautimme päivittäin Baikalista pyydettyä omulia eri muodoissa. Iltaisin pääsimme banjaan, jonka jälkeen istuimme nuotion äärellä ällistyttävän kauniin itäisen tähtitaivaan alla. Kokemuksessa oli paljon samaa kuin askeettisessa suomalaisessa mökki- tai leirielämässä, mutta ympäristö oli kertaluokkaa eksoottisempi.

Seuraavat kuvat voit klikata auki galleriaksi ja saat näkyviin myös kuvatekstit.

 4. ”Menneen maailman hostelli” Baikaljärvellä

Pysytään Baikalilla. Olkhon-saarelta lähdettyämme vietimme pari yötä Listvyankan pikkukaupungissa Baikalin rannalla. Olimme varanneet Listvyankasta hostellin, jota kuljettajamme ei kuitenkaan onnistunut yömyöhällä löytämään. Niinpä pysähdyimme sattumanvaraisesti valitulle majatalolle ja kysyimme majoitusta. Tilaa järjestyi, jäimme yöksi ja lopulta toiseksikin, vaikka rakennus oli vanha ja vailla mukavuuksia. Sänky oli kuitenkin ok, eikä ötökkäyllätyksiä tullut vastaan. Nukkumaolosuhteet olivat siis kunnossa, mutta pitkään paikassa ei olisi viihtynyt, sillä jopa juokseva vesi puuttui. Tarpeet tehtiin ränsistyneessä ulkohuussissa ja hampaat pestiin pihalla. Paikkaa pyöritti kultahampainen vanha mummo, jonka kanssa ei ollut yhteistä kieltä, mutta kaikki järjestyi.

Listvyanka-hostelli
Tällainen oli paikan makuusali. Tunnelma oli tiivis.
Listvyanka-Venäjä
Ennen blogia en vielä kuvannut matkoillani ”kaikkea”. Niinpä en tullut ikuistaneeksi majapaikkaamme ulkoa päin, mutta yleisfiiliksessä oli jotakin samaa kuin kuvan talossa.
Listvyanka-Baikal-rantabulevardi
Majatalomme sijaitsi tien toisella puolen. Rantatietä pitkin pääsi kävelemään Listvyankan keskustaan.

 5. Parhaat päivänsä nähnyt sohva Ljubljanassa

Opiskelijavaihtoni aikana tein pääsiäislomalla reilin Poznanista Saksan ja Itävallan kautta Sloveniaan. Ljubljanassa majoituin slovenialaisen Trans-Siperia-matkakaverini luona. Hän asui suuressa kimppakämpässä, joka oli yhdistetty kahdesta huoneistosta. Yhteisestä olohuoneesta löytyi minulle vuoteeksi kuvan sohva, joka oli nähnyt parhaat päivänsä aikoja sitten. Suoraan sanottuna odotin siistimpää sohvaa, mutta ihan hyvin tälläkin nukkui alkujärkytyksen jälkeen. Myöskään kämpän siisteydessä ei ollut valittamista, mutta asukkaiden tapa jättää asunnon ulko-ovi lukitsematta aiheutti hämmennystä. En ole koskaan törmännyt vastaavaan suuressa kaupungissa!

Slovenia-sohva
Sohvalla lienee takaan värikäs historia.
Slovenia-rappukäytävä
Ulko-ovea ei lukittu yöksi.
Ljubljana-1
Alaovi kuitenkin oli lukossa. Tältä näytti talo ulkoa.

Millaisia erikoisia majoituskokemuksia teillä on maailmalta?