Elokuun ensimmäisenä Varsova on vavahduttava kokemus. Joka vuosi kello 17 kaupunki hiljentyy minuutiksi kunnioittamaan 1.8.1944 alkanutta kansannousua. Liikenne ja jalankulkijat pysähtyvät ja sireenit ulvovat. Puolan puolesta taistelleita kunnioitetaan seisten.
Kansannousun saksalaiset kukistivat kahdessa kuukaudessa. Traagisissa tapahtumissa kuoli lähes 200 000 varsovalaista siviiliä. Eloonjääneet kaupunkilaiset karkotettiin ja taisteluista selvinnyttä Varsovan rakennuskantaa alettiin järjestelmällisesti tuhota. Nyky-Varsova onkin kirjaimellisesti noussut tuhkasta. Sodan päättyessä Varsovasta oli raunioina peräti 80 %. Esimerkiksi vanhakaupunki on rakennettu kokonaisuudessaan uudelleen. Sen kaduilla kävellessä puolalaisten pikkutarkka restaurointityö herättää kunnioitusta.
Itse en ole kokenut elokuun ensimmäisen muistohetkeä paikan päällä, mutta seuraava video välittää poikkeuksellisen tunnelman kotiin. Kansannousun historiaan Varsovassa tutustuu parhaiten erinomaisessa museossa, josta kirjoitan myöhemmin erillisen postauksen.
Panun matkat 
Koskettava tapa kunnioittaa historiallista hetkeä. Varsovassa pitäisi päästä kyllä käymään joskus.
Suosittelen! Ehdottomia lempikaupunkejani ja vinkkejä löytyy.
Huh, olipa jotenkin pysäyttävä video. Tällainen on kyllä hieno kunnianosoitus.
Niin on. Meinaa nousta aina tippa linssiin tuota katsoessa.
Varsovan historia on kyllä rankka. Me kävimme siellä ensimmäistä kertaa elokuussa tapaamassa paikallisia ystäviämme, ja jo pelkästään heidän perheidensä historiasta löytyy monta surullista kohtaloa, mm. Auschwitzissa. Kiinnostava kaupunki silti, juuri historiansa takia!
Kyllä. Varsovassa kiehtovat nimenomaan historian eri kerrokset ja niiden jäljet. Nykypäivä, kommunismi, sota ja ”vanhat hyvät ajat” miksautuvat mielenkiintoisesti.