Vuoden kaunein aika on saapunut. Valoisissa päivissä tuntuu vielä häivähdys kesää ja silmät lepäävät väriloistoon puhjenneessa luonnossa. Olen tuntenut vahvasti, että syksy on tänä vuonna tavallista kauniimpi. Kyse voi toki olla vain illuusiosta, vuosi vuodelta vahvistuvasta ruskarakkaudesta, kultaisen valon ja kirjavien lehtien tuottamasta inspiraatiosta, jonka voimalla jaksan kohdata lumenodotuksen ajan.
Pientä surumielisyyttä on vaikea välttää vuoden pimeimpien hetkien koittaessa. Omalla tavallaan pimeys ja kylmyys kuitenkin helpottavat keskittymistä olennaiseen. Syksy on yrittämistä ja uusiutumista, uusien ideoiden ja tavoitteiden aikaa.
Tänä syksynä päätän ensimmäisen taipaleeni polulla, jolle siirryin vuosi sitten toimitustyöstä. Vuoteni yritysviestinnässä on tarjonnut ammatillista kasvua, onnistumisia ja työn iloa. Päivä päivältä lähestyy kuitenkin hetki, jolloin lasken työläppärini, -kamerani ja -puhelimeni kädestä viimeisen kerran. Silloin ruska on enää muisto vain ja ensilumi lähellä.
Avaanko tuolloin uuden oven työelämässä vai soitanko työkkärin kelloa?
Työttömyysuhka heijastuu arkeen menojen ja lomien suunnittelun epävarmuutena sekä yleisenä huolena. Äskettäin synkkyys oli jo kirkastua, kun ylitin maaliviivan kunniakkaana kakkosena.
Hopea ei ole häpeä, mutta pettymys käy väistämättä voimille. Onneksi ahdistus helpottaa, kun tutustutan 2,5-vuotiasta tytärtäni syksyyn. Isyys on tehnyt tavallisesta arjesta uudella tavalla merkityksellistä.
Arki lapsen kanssa on yhdessä tekemistä ja kokemista. Milloin leivomme yhdessä, milloin käymme kaupassa tai tapahtumissa. Milloin vierailemme sukulaisilla ja milloin maailmalla.
Lapsen kanssa päiviin mahtuu olemisen riemua: selittävää keskustelua, leikkiä ja yllätyksiä. Pieni ihminen ottaa kaiken vastaan ennakkoluulottomasti ja kartuttaa vauhdilla ymmärrystään maailmasta.
Hän tietää, että isä käy töissä kirjoittamassa ja kuvaamassa saadakseen rahaa. Hän tietää isän viettävän toisinaan iltaa ”blogikavereiden” kanssa. Ja hän tietää, että asumme maapallolla, jossa kesä on vaihtunut syksyksi.
Hän tietää paljon sellaista, mitä ei vielä ymmärrä.
Mutta entä jos isä ei yhtenä päivänä enää menekään töihin?
Sekin muutos on lapselleni vain tapahtuma muiden joukossa. Itse yritän suhtautua siihen samoin.
Ennakkoluulottomasti.
Tuli työttömyys tai uusi työ, edessä on joka tapauksessa uusi alku.
Ja jokaisella menestystarinalla on alkunsa.
Panun matkat 
Olipas ihanasti kirjoitettu, ja todella kauniit syksyn ruskakuvat! Ehkäpä tämä syksy on ollut hieman tavallista aurinkoisempi, ainakin viime kuu oli todella vähäsateinen. Kävipä työkuvioiden kanssa kuinka tahansa, niin kaikkea hyvää syksyyn ja tulevaan talveen sinulle ja perheellesi! 🙂
Kiitos! Ja mukavaa syksyä myös sinulle!
Kerrassaan upeita kuvia! Näistä aurinkoisista päivistä ja kauniista syksyn väreitä todellakin ammentaa pitkälle pimeään syksyyn.
Kiitos! Saako paljastaa salaisuuden? Viimeistä lukuun ottamatta nämä ovat iPhone-otoksia. Kunnon kännykkäkameralle on syksyisin rutkasti käyttöä!
Kyllä, nykypuhelimilla saa kyllä jo ihan hyviä kuvia otettua.