Helsingin Viikkiin minulla ei ole ollut varsinaista asiaa sitten pedagogisten opintojeni opetusharjoittelujen. Käynkin paikalla nykyään vain ohikulkijan ominaisuudessa, lähinnä vaihtamassa bussia matkalla muihin kaupunginosiin.
Bussista toiseen hyppääminen Viikin Prisman ja yliopiston kulmassa on ainutlaatuinen kokemus Helsingissä. Missään muualla Suomessa (eikä maailmallakaan?) bussipysäkkiä ei nimittäin vartioi viisimetrinen, autonrenkaista valmistettu gorilla. Leikkisästi olen ristinyt kaiffarin ”Kumi Kongiksi”.
”Kumi Kong” on oikealta nimeltään Kaikki on mahdollista. Gorillapatsas on Viikin ympäristötaideteoskilpailun voittaja, ja se paljastettiin yleisölle vuonna 2009. Teoksen on suunnitellut ja valmistanut Tallinnassa syntynyt Villu Jaanisoon, joka nykyään toimii Suomessa taiteellisena johtajana ja professorina.
Jaanisoonin teosta pidän onnistuneena: gorilla jaksaa ihmetyttää ja ilahduttaa jokaisella tapaamisella. Taitelijan itsensä mukaan hän haluaa teoksellaan nostaa esiin kysymykset ihmisen alkuperästä, vastuusta ja tulevaisuudesta. Tämän lupauksen teos myös lunastaa: hahmona gorilla muistuttaa uhanalaisista eläinlajeista, ja käytetyt renkaat materiaalina vievät ajatukset kierrätykseen. Välttyä ei voi myöskään mielleyhtymiltä populaarikulttuuriin, ainakin King Kong -elokuvat ja Donkey Kong -pelit tulevat herkästi mieleen. Viikin gorillapatsas on siis tulkinnallisesti sekä kevyt että raskas teos. Harvassa lienevät ne ohikulkijat, joilta ei irtoa patsaalle ajatustakaan.
Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursdayta, jonka tarkoituksena on koota yhteen Instagram-matkakuvia ja niihin liittyviä tarinoita. Suomessa vetovastuussa ovat Destination Unknownin Satu, Kaukokaipuun Nella ja Running With Wild Horsesin Veera. Minut löytää Instagramista nimellä lepanu. Suosittelen Viikin gorillaa myös #Suomiretki-kohteeksi.
Panun matkat 
On kyllä varmasti pysäyttävä patsas! Ja siksikin, että gorilla ei kuulu suomalaiseen ympäristöön edes hahmona. Heti tulee mieleen, että mitä ihmettä gorilla tekee Suomessa, joten taideteosta tulee varmasti pohdittua enemmän, kuin jos kyseessä olisi vaikka karhupatsas 🙂
Kyllä, hyvä näkökulma!
Haha, aivan loistava! Olen myös melkoisen vakuuttunut, ettei toista samankaltaista varmasti löydy meidän pallolta 😉 ellei nyt joku suunnittelija sattumoisin nappaa tästä seuraavan luomuksensa idean siemenen ^^ Jep jep.. aina oppii näemmä uutta, vakuuttava on! 😀
Maailma on toisaalta niin iso, ettei sitä koskaan tiedä, mutta kyllä melkein uskaltaisin lyödä vetoa tämän ainutlaatuisuudesta. 🙂
On kyllä taitavasti toteutettu ja mainio kierrätysmatsku veistoksessa! Ihan harmittaa, että valmistuin Kuvataideakatemiasta jo ennen kuin Villu aloitti siellä proffana 😉
Mäkin haluaisin tavata Villun! Tyypi alkoi snadisti kiinnostaa, kun kaivelin Viikin ”Kongista” tietoa. 🙂
Tuo on niin komea, voi juku sentään. Ja sun blogista sen bongasinkin, tai oikeastaan IG:sta. Eli kiitos kun jaoit! (:
Eipä kestä. Mukava jakaa vinkkejä. 🙂
On kieltämättä erikoinen ilmestys, luonnossa varmasti etenkin! Mutta samaa mieltä, ei varmasti jätä ketään ilman jonkinsortin ajatuksia ja se on jo omasta mielestäni hyvä suoritus patsaalta 🙂 Hyvin usein sitä vaan kävelee ohi, jos ei tarpeeksi kiinnitä huomiota.
Juuri näin!
Tuo kumigorilla on kyllä oikea bussimatkojen piristys! Kävin opiskeluaikojeni alussa (aikana ennen Talentumia!) töissä Itiksessä, johon kuljin melkein aina Viikin kautta. Monesti teki mieli hypätä pois bussista kuvaamaan Kumi Kongia. 🙂
Varsin mahdollisen oloinen mieliteko! 🙂
Vautsi, tuota pitää mennä joskus katsomaan! 😀
Suosittelen! 😉