Iloitsen aina pienistä, yllättävistä nähtävyyksistä, tulivatpa ne vastaan maailmalla tai kotikulmillani Helsingissä. Löytämisen ilo on kuitenkin hieman erilaista kotikaupungissa kuin reissussa. Maailmalla kuljen aistit avoinna, valmistautuneena kohtaamaan uusia ja yllättäviä asioita, kun taas kotipuolessa en lähtökohtaisesti odota löytäväni mitään uutta.
Yllätys kotimaassa onkin siis jopa aidompi, kun jotakin erikoista tulee vastaan. Viimeksi näin tapahtui kuvatessani Itäkeskuksen maamerkkiä edelliseen postaukseeni.
Kierrettyäni Maamerkin Kauppakartanonkadun puolelle katseeni osui metsäisen puistoalueen edustalla kököttävään patsaaseen, joka toi heti mieleen sosialismin ajan teokset Itä-Euroopasta. Hetken mietin, voisiko veistos jopa olla peräisin Neuvostoliitosta, kuten Hakaniemeen lahjoitettu Maailman rauha -patsas on. Kävin kuvaamassa patsaan ja päätin selvittää sen tarinan.
Ei, ei sentään: patsas ei ole kotoisin Neuvostoliitosta, mutta Neuvostoliittoon teoksen historia kietoutuu. Patsas on suomalaisen Antti Neuvosen veistämä, ja se valmistui YYA-sopimuksen 35-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1983. Patsas valittiin pystytettäväksi 48 ehdotuksen joukosta 1970-luvun lopulla järjestetyssä kilpailussa. Nimekseen teos sai Ystävät ja kylänmiehet, mutta se tunnetaan ensisijaisesti nimellä Kansojen ystävyyden monumentti.
Mielenkiintoisinta patsaan tarinassa lienee kuitenkin se, että se linkittyy kuin linkittyykin Hakaniemen Maailman rauha -teokseen. Neuvonen nimittäin veisti Itäkeskuksen patsaasta kaksi versiota, joista toinen, Rauhan lapset, tarkoitettiin lahjoitettavaksi Neuvostoliittoon. Helsinki ja Moskova keskustelivat kahdenvälisestä patsasvaihdosta jo 1980-luvun alussa, mutta idean toteutumista oli odotettava vuoteen 1990 saakka, jolloin Maailman rauha vihdoin saapui Hakaniemeen. Tällöin Helsinki lahjoitti Rauhan lapset vastavuoroisesti Moskovaan. Patsas sai sijoituspaikakseen – monen muun Neuvostoliiton vastaanottaman lahjapatsaan tapaan – Ystävyyden puiston, josta sen löytää tänäkin päivänä.
Kansojen ystävyyden monumentti on hyvä lisä paikallistuntemukseeni ja triviaalitietovarastooni. Teos lienee varsin unohdettu, ja luultavasti vain vähemmistö helsinkiläisistä tuntee sen. Patsaan mielenkiintoinen historia voikin yllättää yhtälailla niin helsinkiläiset kuin ulkopaikkakuntalaiset.
Panun matkat 
Olipa hyvä artikkeli heti aamutuimaan luettavaksi. Hieno kirjoitus, pistin jakoon!
Kiitos, kiitos. 🙂
Kun äikäni asunut Rauhanpatsaan lähellä niin miten en oli tajunnut että juuri Itäkeskuksessa on tämä vastalahja ”Ystävät ja kylänmiehet” ga ”Kansojen ystävyyden monumentti”. Näistä voisi molemmat tiedot ja kuvat yhdessä tuoda asiakokonaisuutena Helsingin eri nähtävyys ja turismi ja tiedoitussivuilla esille
Kiitos kommentistasi, Timo! Idea hyvä. Nykyiselläänhän patsaiden välistä suhdetta ei korosteta juuri missään. Kansojen ystävyyden monumentti taitaa olla varsin vähän tunnettu, unohdettu suorastaan…