Running with wild horses -blogin Veera antoi ensimmäisen syötön. Jo jonkin aikaa pallo on kiertänyt rantapalloilijalta toiselle. Nyt minäkin huomaan tilaisuuteni tulleen: syöksyn kohti ja kuoletan pelivälineen hellästi haltuuni.

Pallo polttaa jaloissa niin, että päätän hakea nopeaa ratkaisua. Pidempään pompottelematta viritän ja valmistaudun laukaisemaan pallon kohti maalia. Toisin sanoen seuraavassa vastaan matkailuaiheiseen haasteeseen, johon liittyy myös kuva-arvoituksen esittäminen.

Tässä kuvassa rautateitä rakastava nuori mies filosofoi tunnelissa. Arvaatko, missä kuva on otettu? Vastauksen paljastan ensi viikolla, ja oikein vastanneille on luvassa mainetta ja kunniaa. 😉

Photo & Video Sharing by SmugMug

Pelottavin lentosi?

Hmm. Yhdelläkään pelottavalla lennolla en ole ihan oikeasti ollut! Pahamaineinen Aeroflotkin lennätti minut nätisti ja hyvin palvellen Ulan Batorista Moskovaan. Lentämisestä en voi kuitenkaan sanoa nauttivani, vaan matkustan mieluummin leppoisan tunnelman junissa, joissa on tilaa liikkua. Lentämisestä en siis pidä kenttäodottelun ja tuolissa nököttämisen vuoksi, mutta lentopelkoa minulla ei ole, kuten ei turvallisuudentunteen osalta huonoja kokemuksiaan yhdeltäkään yhtiöltä. Eroja palvelussa sen sijaan voisin analysoida pitkäänkin, mutta ei nyt mennä siihen.

Suosikkimaa, -kaupunki ja -maanosa? 

Suosikkimaa on aika vaikea kysymys! Hyviä matkailumaita on paljon, mutta vastaan tähän nyt Puolan. Puolasta minulla on eniten kokemusta – ja maa on mainio sekoitus historiallisia nähtävyyksiä, monipuolisia aktiviteetteja sekä hyvää meininkiä. Ruokakin on Puolassa jees.

Suosikkikaupunkini tällä hetkellä on ehdottomasti Varsova, joka tuntuu paranevan jokaisella käyntikerralla. Varsovassa on kaikkea sitä, mistä pidän: historiaa, vanhan idän fiilistä, levottaman postmodernistisia rakennushankkeita sekä roppakaupalla kaupunkikulttuuria museoineen, puistoineen, ravintoloineen ja ostoskeskuksineen.

Suosikkimaanosani taas on yksiselitteisesti Eurooppa. Osin kysymys on Euroopan ulkopuolisten kokemusten puutteesta, mutta uskon Euroopan pysyvän suosikkinani tulevaisuudessakin, Afrikan, Amerikan ja Australian koluttuanikin. (Miksi muuten melkein kaikki maanosat alkavat a:lla? :D)

Syrjäisin käymäsi paikka maailmassa?

Tämä on helppo! Gobin autiomaa ja Siperian syrjäiset metsät, joita vain junarata halkoo…

Photo & Video Sharing by SmugMug
Mies Siperian-junassa.
Mies kulkee Gobin tyhjyydessä.

Mieluisin matkaopas?

Olen havainnut erityisen hyväksi In Your Pocket -sarjan, joka on ilmaiseksi luettavissa PDF:nä. Tiedot ja suositukset ovat tähän saakka aina pitäneet paikkansa, ja oppaat on hyvin ja paikoin hauskastikin kirjoitettu. Erityisen Puolan osalta In Your Pocket on tehnyt huiman hyvää työtä!

Matkaan yksin vai yhdessä? 

Mieluiten matkustan vaimoni kanssa eli kaksin dynamic duona. Toisaalta minulla on kokemusta niin yksin matkailuista kuin ryhmämatkailustakin – eikä kummassakaan ole mitään vikaa. Eri tavat sopivat eri tilanteisiin, ja kaikissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Yksin matkustamiseen totuin vaihtoaikanani ja pidin siitä, että sain mennä täysin oman aikatauluni ja kiinnostuksenkohteideni mukaisesti. Yksin kuitenkin tulee helposti tylsää ilta-aikaan ja syömisen osalta. Vaimon kanssa ei ole sitä ongelmaa, mutta melkein kaikki yksin matkustamisen hyvät puolet pätevät myös dynamic duo -matkailuun. 🙂

Pahin paikka saada vatsatauti? 

Hmm, olenko teräsvatsainen vai olenko tähän saakka vain ollut poikkeuksellisen onnekas, kun en ole koskaan mitään kunnon vatsatautia onnistunut saamaan. Toisaalta en ole kovin paljon käynyt lämpimissä kohteissa, joten voi olla, että nämä kokemukset ovat vielä edessä päin – erityisesti jos joskus eksyn Afrikkaan tai muualle Aasiaan kuin Mongoliaan… Mongoliasta muuten puheen ollen: Kyllä se Gobin autiomaa olisi ollut aika hirveä paikka saada vatsatauti! Olisi pitänyt pysäyttää koko ajan autoa ja syöksyä tyhjälle arolle…

Ensimmäinen kulttuurishokki? 

Ensimmäinen oikea ulkomaanmatka, viikko Lontoossa 11-vuotiaana – ja kuljetus lentokentältä hotellille. Alkoi olla jo pimeää, matka Stanstedtin kentältä oli pitkä. Loputtomat vanhat englantilaistalot näyttivät melkoisilta röttelöiltä. Mietin jo, minne ”kurjuuteen” oikein olin tullut – ja halusin takaisin kotiin. 😀 Seuraavana aamuna kulttuurishokki oli kuitenkin jo selätetty, kun huomasin, että eihän Lontoossa nyt niin likaista ja hirveää ollutkaan.

Mistä ostaisit kakkoskodin tai minne muuttaisit eläkkeellä? 

Haaveilen kodista Varsovan uuden Złota 44 -tornin yläkerroksissa. Mahtavat maisemat Kulttuuripalatsia kohti! Mutta ei tämä yksinään riittäisi kakkoskodiksi, sillä talvi on Puolassakin turhan ankara. Jostain etelämmästä pitäisi siis saada kolmoskoti! Ehkä… no jaa, enpä tiedäkään varmasti. Liikaa vaihtoehtoja. 🙂

Photo & Video Sharing by SmugMug
Marraskuussa 2011 Zlota 44 oli vielä rakenteilla (keskimmäinen torni Kulttuuripalatsin takana). Sieltä voisin hankkia kodin 52. kerroksesta. 🙂

Lopulta hartaasti virittämäni laukaus typistyy löysäksi haastepalloksi, jota saavat tavoitella yhtä lailla kaikki rantapallolaiset kuin muutkin bloggaajat. Jos onnistut ottamaan pallon haltuusi, vastaa näihin samaisiin kysymyksiin ja esitä oma kuva-arvoituksesi.

Vastauksen kuva-arvoitukseen löydät täältä.

Photo & Video Sharing by SmugMug
Ja ei kun haastepalloa tavoittelemaan! Erasmus-aikainen liikuntapäivä Poznanissa toukokuussa 2010.
Posted by:Panu / Panun matkat

0 replies on “Matkailijaprofiilini

  1. Kuva-arvoitus meni aivan liian vaikeaksi… Mutta olisiko se jossain Venäjän puolella? Ja täytyypä kurkata tuo In Your Pocket-sarja, kuulostaa hyvältä!

    1. Arvaus vastaanotettu. Muita arvauksia?

      P.S. Kerro sitten mitä pidät In Your Pocketista, jos innostut lueskelemaan niitä.

      1. Ha ha, eli arvaus meni minne meni… Tuon Your Pocketin kanssa olen päässyt niin pitkälle että www-sivu on tässä selaimessa auki myöhäisempää tutkiskelua varten. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.