Itä-Puolan maanteitä pitkin Zamośćiin

Lokakuussa 2010 matkustin Unescon maailmanperintökohteena tunnettuun Zamośćin renessanssikaupunkiin. Reissu oli poikkeuksellisesti tehtävä bussilla, koska Zamośćiin ei tuolloin päässyt junalla. Miten matka sujui Itä-Puolan pahamaineisilla teillä?

23.10.2010 heräsin uuteen päivään Varsovassa, Pragan kaupunginosassa sijaitsevassa hotelli Hetmanissa. Kävin syömässä itseni täyteen ohukaisistaan kuuluisalla aamiaisella ja otin sitten suunnakseni Kulttuuripalatsin aukion, josta lähtee minibusseja eri puolelle Puolaa.

Hengästyttävää Kulttuuripalatsia jälleen kerran ihmeteltyäni astuin sisään pihaan kaartaneeseen Big Bus -yhtiön minibussiin. Ostin kuljettajalta lipun onnistuneesti. Ilokseni Zamośćin ääntämisessä ei tullut lainkaan virheitä, ja pätkän small talkiakin onnistuin heittämään. Pieni suuri onnistuminen toi lisää iloa jo muutenkin mukavaan, aurinkoisena valjenneeseen päivään.

Praga Warsaw
Hotelli Hetmanin ikkunasta aukesi näköala Pragan katedraalille.
Varsova
Kulttuuripalatsi ällistytti jälleen kerran massiivisuudellaan.

Havaintoja Puolan tieliikenteestä

Koskaan aiemmin en ollut Puolassa matkustanut maanteitse, sillä juna kulkee lähes kaikkialle, pieniinkin paikkoihin. Vuonna 2010 junayhteys Zamośćiin oli kuitenkin poikki, mutta nykyään paikalle pääsee taas junallakin. Juna on Puolassa usein bussia nopeampi vaihtoehto ja – vaikka raideonnettomuuksiakin maassa on sattunut – taatusti tieliikennettä turvallisempi matkustusmuoto. Puolan onnettomuustilastothan lukeutuvat vuodesta toiseen EU:n synkimpiin, ja maan ajokulttuuria pidetään villinä.

Mitään shokeeravaa en Puolan liikennekäyttäymisessä kuitenkaan havainnut. Autoja oli kyllä paljon ja monin paikoin ajettiin tuskaisessa letkassa pitkin kapeita ja mutkittelevia teitä, mutta kaahailua tai mitään muutakaan hurjaa en matkan aikana huomannut. Ehkä kaksikaistaiset tiet ja jatkuvat pitkät jonot riittivät viemään kiihdyttelyhalut kovimmiltakin wannabe-räikkösiltä.

Maisemat Puolassa toistavat tavallisesti itseään. Tälläkin kertaa katselin tunti toisensa perään peltoja ja pieniä kirkonkyliä. Kiinnostavimpina matkan varrelta jäi mieleeni motelli, jossa vietimme tauon. Puurakenteinen talo oli komea ja ravintolasta sai hyvää keittoa. Pihan kirjapatsaan tarkoituksesta en oikein päässyt selvyyteen. Ehkä kyseessä oli minulle masinoitu muistutus siitä, että kirjallisuuden gradun tekeminen odottaisi sitten koti-Suomessa.

Itä-Puolan maanteitä pitkin ZamośćiinItä-Puolan maanteitä pitkin ZamośćiinItä-Puolan maanteitä pitkin ZamośćiinItä-Puolan maanteitä pitkin Zamośćiin

Viiden tunnin ajo Varsovasta ”pohjoisen Padovaan”

Reilun viiden tunnin ajomatka vei Lublinin kautta määränpäähäni. Zamość on pieni kaupunki, joka tunnetaan ”pohjoisen Padovana”. Se rakennettiin 1500-luvulla aikansa ihannekaupungiksi. Muurien ympäröimä keskusta koostuu pitkälti italialaistyylisistä, renessanssiarkkitehtuuria edustavista värikkäistä taloista.

Zamość lukeutui niihin kohteisiin, joissa halusin ehdottomasti käydä Puolan-vuoteni aikana. Päätin asiasta jo vuonna 2008, jolloin Helsingin Sanomat toi ansiokkaassa matka-artikkelissaan (13.9.2008) Puolan renessanssi-ihmeen suomalaisten tietoisuuteen. Leikkasin jutun talteen ja päätin, että jonakin päivänä vielä vierailen Zamośćissa.  Menin intoilussani jopa niin pitkälle, että raahasin leikkeen mukanani Puolaan ja esittelin juttua innokkaasti kämppiksilleni. He lähinnä nauroivat Zamość-himoilleni, mutta olivat toisaalta mielissään siitä, että halusin nähdä Puolaa niin laajasti. Zamość kun oikeasti sijaitsee aikalailla keskellä ei-mitään, yhdessä Puolan kaukaisimmista nurkista lähellä Ukrainan rajaa.

Vierailustani Zamośćiin kerron vielä lisää postauksessani Satumainen Zamość. Lopuksi esitän kuvan Zamośćin sydämestä, vanhankaupungin aukion raatihuoneesta eli puolalaisittain ratuszista.

Zamosc Poland

Posted by:Panu / Panun matkat

0 replies on “Itä-Puolan maanteitä pitkin Zamośćiin

  1. Hieno kirjoitus Panu! Ja komeita kuvia. Nämä yhdessä nostattavat reissufiiliksiä toukokuun Puolan reissulle, kiitos siis nojatuolimatkasta ja innostuksesta!

  2. Oikein mielenkiintoinen postaus Panu! Minulla on selittämätön innostus Puolaa kohtaan, olen siellä muutaman kerran käynyt mutta tätä innostusta selittää parhaiten puolalaiset ystäväni. UK:ssahan on tunnetusti paljon puolalaisia ja kurssikaverini Glasgowssa olivat suurelta osin Puolasta. He saivat minut ihastumaan tähän maahan ja heidän takiaan siellä kävin. Lontoossa nykyään puolalaiset ravintola ovat suosikkejani, mutta tietenkin toiveissa olisi maistaa oikeaa puolalaista ruokaa Puolassa taas pian. Voisin melkein väittää että Puola on Euroopan aliarvostetuimpia maita.

    1. Puolalla on mystistä vetoimaa. 🙂 Kun itse asuin Puolassa, jokainen tuntui tuntevan ainakin jonkun, joka on/oli ollut Englannissa töissä. Tosin jo silloin 2010-2011 oli aavistuksen havaittavissa muuttoliikettä takaisinpäin. Ainakin sellainen vaikutelma minulle jäi, mutta ei tämä nyt mitään faktatietoa ole. Poznanin yliopistossa historian professorimme puolestaan aina jaksoi vitsailla siitä, että puolalaiset ovat läsnä kaikkialla maailmassa, koska heitä on vuosien saatossa lähtenyt miljoonittain muualle.

      Tuosta aliarvostuksesta olen samaa mieltä. Puola nähdään turhan usein jotenkin harmaana ja jopa hieman takapajuisena. No, ehkä itsekin aikaan ajattelin niin, mutta kun menin Puolaan, Krakovaan, ensimmäistä kertaa kesällä 2008, ällistyin. Puola veikin pysyvästi sydämeni. Hieno maa, paljon nähtävää ja erityisesti hienoja ihmisiä!

  3. Hienoa Panu! Vietin aikoinani vaihtarivuoden Varsovassa, ja se olikin oikea valinta! Yllättävästi oppii ääntämään puolaa suomen aksentilla. Ihmiset on…Wau… ainakin, jos vähän osaa kieltä. Nyt on tullut reissattua laivalla, junalla, l-koneella, viimeksi autolla pari kertaa halki maan. Nyt uskallan jo, 90-luvulla autolla ajo oli vielä mahdotonta, monestakin syystä

  4. Kiitos kommentistasi!

    Nuorten kanssa jouduin taistelemaan, että sain harjoitella puolaa. Halusivat aina puhua englantia… Parhaat keskusteluni puolaksi kävinkin vanhempien englantia taitamattomien miesten kanssa. 🙂 Ja kukaan ei olettanut, että ulkomaalaisena osaisin sanaakaan puolaa, joten vähäiselläkin kielitaidolla pääsi yllättämään. 🙂

    Ja voin vain kuvitella 90-luvun tilannetta liikenteessä….